Porkkanakäsi!

Nyt kun on tätä vapaa-aikaa, niin tekstiäkin alkaa pukata. Tähän postaukseen laitan mukaan jopa kuvan, sillä tahdon todistaa, että käteni eivät ole aivan normaalit.. Ne ovat nimittäin pranssit kuin porkkana. Voi tietysti johtua siitä, että popsin paljon porkkanaa, mutta luulen että siinä on muutakin taustalla.

Itsehän en käsieni oranssisuutta huomannut ennen kuin ympärilläni olevat ihmiset alkoivat huomautella asiasta. Eräskin henkilö kysyi, että pesenkö käteni porkkanalla, kun ne ovat niin oranssit. No, en pese, mutta elimistössäni ei ole kaikki ok!

Lääkärin mukaan oranssit käteni johtuivat vain stressistä...

Itse epäilen syylliseksi gluteenia sekä kilppariongelmia. Olen lukenut ainakin sellaisen teorian, että kilpirauhashormonia tarvitaan beetakaroteenin muuntamiseksi A-vitamiiniksi, ja jos niiden hormonien kanssa on ongelmia, ei sitä muutosta tapahdu ja beetakaroteeni jää ihoon värjäten sen kellertäväksi. Olen myös lukenut joitakin keskusteluja, joissa on ihmetelty oransseja käsiä ja joku siellä kertoi vaivan loppuneen, kun hän oli ollut jonkin aikaa gluteenittomalla ruokavaliolla. Joillain sivustoilla mainitaan oranssi-ihoisuus kilpirauhasen vajaatoiminnan oireeksi, juuri edellä mainitun syyn vuoksi.

Mutta toivoa on, että voisin joskus olla hieman normaalimman värinen! Tässä teille todistusaineistoa käsieni väristä. Kuva on kyllä vuodelta 2012, jolloin sainkin eniten kuulla asiasta. Nyt se on ehkä hieman helpottanut, mutta vielä olen melko oranssi, varsinkin jos erehdyn syömään enemmän porkkanaa.

Onko sinulla kokemusta oranssista ihosta? Oletko päässyt siitä eroon ja mistä se johtui/johtuu? Olisi kiva kuulla kommentteja!

Lisää tuloksia ja SCD-epäonnistumisia..

Vielä tuli tässä viime yönä ja tänä aamuna kohdattua yksi uusi, todella tärkeä seikka gluteenittomuuden tuomista hyödyistä. Nimittäin kasvojen turvotuksen väheneminen! Ja nyt sen osoittamiseksi tuli tehtyä selkeä testi: kunnon itkupillitys-ilta.

Yleensä nimittäin kun itken, ovat kasvoni ja varsinkin silmäni aivan turvoksissa koko illan, ja aamulla vielä pahemmassa kunnossa. Nyt ihmetyksekseni heräsin silmillä, jotka sain auki! Ne ovat kyllä hieman turvonneet, mutta eivät mitään verrattuna siihen, millainen reaktio ennnen on tullut. Silloin näytin aina aivan turpiinsa kunnolla saaneelta mielipuolelta! Mutta nyt näytän täysin normaalilta, ihmiseltä enkä joltain muodottomalta ufolta. En voi muuta sanoa kuin vau, taas kerran.

Kasvojeni turvotus on siis muutenkin laskenut ja kasvoni ovat kapeammat. Toivon saman suunnan jatkuvan niin kauan, että saisin poskipääni näkyviin ja roikkuvat posket katoaisivat. Ja näiden kokemusten jälkeen uskon sen todella olevan mahdollista!

Sitä vielä pohdin, että mikä on se mekanismi, jolla nämä muutokset alkavat tapahtua gluteenin poisjättämisen jälkeen? Vai johtuuko se pelkästään gluteenittomuudesta? Olen nimittäin jättänyt pois kaikki viljat sekä maitotuotteet (ainoastaan voita käytän). Ovatko ne olleetkin suurempia tekijöitä asiassa? Onko jokin näistä ruoka-aineista aiheuttanut elimistössäni tulehdusta, joka on näkynyt finneinä ja turvotuksena? Onko gluteeni/vilja ylipäätään estänyt ravintoaineiden imeytymisen ja nyt saan rakennusaineita riittävästi, joten hiuksetkin alkavat kasvaa kunnolla? Vai onko minulla ollut kilpirauhasen kanssa ongelmia (johon voidaan liittää ohuet, kuivat hiukset, kuiva iho, turvonneet kasvot ym.) ja nyt gluteenin jätettyäni elimistö ei enää hyökkääkään kilpirauhastani kohtaan? Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, mikä on se mekanismi näiden asioiden takana. Mutta selkeitä tuloksia olen nähnyt, oli teoria sitten mikä tahansa, ja niitä en voi kiistää.

SCD-epäonnistumisesta sitten. Olin jonkin aikaa hyvin tiukasti SCD-dieetillä. En kuitenkaan aloittanut sitä introlla, sillä ajattelin tehdä sen myöhemmässä vaiheessa. SCD-sallitut ruoat aiheuttivat kuitenkin sellaisia ongelmia, että dieetin toimivuus alkoi epäilyttää. Nimittäin syötyöni esimerkiksi herneitä, punajuurta ja omenaa sain sellaisen turvonneen raskausmahan, että jotain oli selkeästi vialla! Mahani turposi valtavasti ja olo oli tukala. Lisäksi iho kasvoissa oli näppyläinen ja taisi olla joku isompikin finni. Dieetti ei siis selkeästi toiminut.

Niinpä aloin tutkia asiaa. Näillä yhdistävillä, turvotusta aiheuttavilla tekijöillä löysin ongelmaksi FODMAPit. Lyhenne tulee sanoista Fermentable Oligo-, Di-, Mono-saccharides And Polyols. Se siis tarkoittaa tietynlaisia hiilihydraatteja, jotka alkavat käydä paksusuoleen päästyään ja aiheuttavat näin kaasun muodostumista ja turvotusta. Teoria liippaa mielestäni melko läheltä SCD:n teoriaa, jossa keskitytään ohutsuoleen päässeiden bakteerien (jotka eivät sinne kuulu) ruokkimisen lopettamiseen. Ongelmana molemmissa on siis vääränlaiset bakteerit suolistossa, joihin vaikutetaan hiilihydraatteja rajoittamalla.

Näiden bakteerien aiheuttamista ongelmista ei olla vielä ihan kartalla. Kuinka paljon ne ovat vaikuttamassa erilaisissa sairauksissa, kuten autoimmuunisairauksissa, iho-ongelmissa, mielialaongelmissa ym.? Mielestäni on selvää, että niiden vaikutus on merkittävä. Nykytutkimuskin alkaa kääntyä siihen suuntaan lukemieni artikkeleiden perusteella. Esim. täällä jotain:
http://chriskresser.com/you-are-what-your-bacteria-eat-the-importance-of-feeding-your-microbiome-with-jeff-leach

Nyt olen siis aloittanut low-FODMAP-dieetin, ja tällä kertaa voin sanoa tuntevani oloni oikeasti hyväksi. Ihokin näyttää taas peukkua, vaikka se nyt voi vaihtaa mielipidettään asiasta ihan milloin vain. Näillä siis mennään ja katsotaan, kuinka käy!

FODMAPeista aion kirjoittaa pian oman postauksensa. Kommentoithan, jos sinulla on kokemusta tästä ruokavaliosta!

Tuloksia, tuloksia..

No niin, nyt alkaisi olla jo aika kerrata hieman ruokavaliomuutosteni tuloksia. Huhtikuun lopulla tulee nimittäin 6kk täysin gluteenitonta elämää (muutamaa glutenoitumista lukuun ottamatta) ja sillä on todellakin ollut vaikutuksia!

Yksi merkittävimmistä ja ilahduttavimmista muutoksista on tapahtunut hiuksissani. Olen tässä parin kuukauden ajan seuraillut, kuinka hiukseni ovat alkaneet kasvaa aivan eri tavalla, pääni on täynnä lyhyttä vauvahiusta yltympäriinsä ja alkaa vaikuttaa tuuheammalta. En muista koskaan aikuisikäni aikana, että näin olisi käynyt. Olen aina ihmetellyt, jos olen jollakin nähnyt lyhyitä hiuksia sojottamassa ympäriinsä ja pitänyt niitä ruman näköisinä, mutta nyt olen TODELLA ylpeä omistani! Alan vihdoin saada "oikeat" hiukset, vau! Ja muutenkin hiukset tuntuvat vahvemmilta ja paksummilta ponnaria laittaessa. Myöskään viemärin ritilään ei suihkussa enää keräänny valtavaa hiustuppoa niin nopeasti kuin ennen, joten hiusten lähtökin on vähentynyt. Uskomatonta!

Mutta vielä uskomattomampaa hiuksissani on se, että korkea hiusrajani on alkanut kasvaa alemmas! Olen jo pitkään surkutellut korkeaa otsaani ja sitä, kuinka se vaikuttaa ulkonäkööni. No, nyt se on katoamassa. En halua tästä vielä liikaa innostua, sillä se voi olla vain omaa kuvitelmaani, mutta hiuksia on alkanut kasvaa otsallani sellaisissa kohdissa, joissa ei ennen ole ollut hiusta! Gluteenittomuudesta olisi varmasti apua karkaavaan hiusrajaan ja kaljuuntumiseen, joten monen keski-ikäisen miehen kannattaisi sitä varmaan kokeilla. Eikä siinä oikeasti menetä mitään!

Mitäs muuta on parantunut? Kasvojeni iho on alkanut rauhoittua, mutta siihen ei ole auttanut pelkästään gluteenittomuus vaan muutkin ruokavaliomuutokset ovat olleet tärkeitä. Nyt alan olla oikeilla jäljillä ruokavalion suhteen ja ihoni on melkein täysin sileä. Mutta matkaa on vielä jäljellä.. Kasvoni ovat myös kaventuneet, mutta siinäkin on vielä tekemistä. Toivon myös, että roikkuposkeni piristyisivät ja saisin kauniin, kiinteän ihon. Myös niskassani välillä kutinneet "patit" ovat kadonneet. En osaa yhdistää niitä muuta kuin gluteeniin, sillä nyt niitä ei enää ole. Tai ainakaan toivottavasti, ne ovat nimittäin aiemminkin tehneet katoamistemppuja ja palanneet sitten palanneet takaisin. Mutta tällä kertaa ne ovat pysyneet poissa jo niin kauan, että uskon niiden jääneen lopullisesti.

Lisäksi sydämen muljahtelu on pysynyt melko lailla poissa. Välillä olen siitä vielä kärsinyt, mutta se on aina ollut yhteydessä glutenoitumisiin, joten yhdistän ne toisiinsa. Olen myös ollut hyvin virkeä ja innostunut, toisin kuin esim. viime kesänä. Nykyään jaksan tehdä asioita, vaikkakaan en vielä samaan tahtiin kuin joskus lukioikäisenä. En ole myöskään itkeskellyt paljoa, mikä voi kyllä johtua stressaavan elämäntilanteen loppumisestakin. No, olo on kuitenkin psyykkisestikin parempi. Suosittelen kyllä kaikille masentuneille gluteenitonta tai jopa low-FODMAP-ruokavaliota. (Siitä kerron myöhemmin..)

Mitä vielä odotan tapahtuvaksi?

Tahdon todella päästä eroon kuivasta, taikinamaisesta ja supervaaleasta ihostani. Tahdon myös kiinteän ihon kasvoihini ja eroon tästä pullanaamasta! Se on ehkä suurin odotukseni. Lisäksi innolla seuraan hiusteni muutosta ja kasvua. Toivon senkin suhteen vielä suuria. Toivoisin myös, että pääsisin näistä turhista allergioista ja ruokavalio-ongelmista eroon ja voisin alkaa syödä normaalisti! Ja se on kyllä odotettavissa, kunhan suoleni parantuu. Muiden ruokavaliomuutosten myötävaikuttamana odotan myös hampaideni kunnon dramaattista paranemista. Ehkä nämä kaikki eivät tule toteutumaan, mutta saahan sitä tyttö toivoa!

Toivottavasti nämä positiiviset tulokset saisivat sinutkin innostumaan gluteenittomuudesta, sillä se oikeasti kannattaa! Ainakin, jos koet että sinulla on jotain terveysongelmia.

Oletko itse kokeillut gluteenitonta tai jotain vastaavaa ruokavaliota? Oletko huomannut hyötyjä? Kommentoi rohkeasti, olisi kiva kuulla muiden kokemuksia!

Kalakauppiaan kaveriksi

SCD:n myötä olen innostunut liha/luuliemistä. Niitä voi tehdä melkein mistä eläimestä tahansa: naudasta, kanasta, lampaasta, vuohesta, rasvattomista kaloista.. Maku ja liemen terveysvaikutukset vaihtelevat käytettävän eläimen ja valmistustavan mukaan.

Tähän mennessä olen kokeillut kanalientä, joka on ollut herkullista, sekä naudanluulientä, joka oli kuvottavaa! Juuri nyt padassa on hiljalleen keittymässä kalalientä, johon pitäisi kohta käydä lisäilemässä sipulia ja porkkanaa mausteeksi. Kalaliemestä olen erityisen innoissani, sillä sen pitäisi olla kaikkein maukkainta ja terveellisintä näistä liemistä. En vielä oikein tiedä miksi, mutta ehkä se liittyy kalanpäiden sisältämään jodiin ja runsaaseen gelatiinipitoisuuteen.. No, kunhan saisin sen geeliytymään, olisin tyytyväinen!

Liha/luuliemen keitossa geeliytyminen on nimittäin todella tärkeä asia. Se kertoo siitä, että liemeen on irronnut gelatiinia, joka on yksi liemen tärkeimmistä terveystekijöistä: se korjaa suolen pintaa (esim. gluteenin aiheuttamilta vahingoilta), parantaa ihoa ja hiuksia sekä ikeniä ja vaikuttaa monia muitakin asioita kehossa. Kanaliemiä en ole oikein saanut geeliytymään. Siihen voi olla monia syitä, esim. liikaa vettä tai liian kova/ei riittävä lämpö. Naudanluista sainkin sitten kunnon geelin, mutta keitin niitä kauemmin ja hieman kovemmalla lämmöllä. On melko vaikeaa tulkita, mitä resepteissä tarkoitetaan miedolla lämmöllä keittämisellä.. Lihaliemen keittäminen onkin oma taiteenlajinsa!

Selkiyttääkseni lihaliemen tarpeellisuutta terveydelle, listaan teille 5 parasta syytä juoda/käyttää sitä:

1. Korjaa läpäisevän suolen sekä parantaa allergioita.
       Lihaliemen sisältämä gelatiini korjaa suolistossa olevia vaurioita, niitä pienen pieniä reikiä, jotka päästävät proteiineja sulamattomana verenkiertoon - aiheuttaen allergioita ja yliherkkyyttä. Huono ruokavalio, stressi ja gluteeniyliherkkyys ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat liikaa läpäisevyyttä suoleen. Erityisesti proliini, gelatiinin sisältämä aminohappo, korjaa suolen pintaa.

2. Pitää hiukset, kynnet ja ihon kauniina.
       Eläimen luista irtoaa keittäessä kollageenia, joka muuttuu gelatiiniksi, eli siksi ainesosaksi, joka saa liemen hyytelöitymään. Kollageeni vähentää ryppyjä ja selluliittia sekä siloittaa ihoa. Se on siis tärkeä ainesosa kauneuden ylläpitämisessä. Ja sitähän on nykyään melkeinpä jokaisessa anti-age-tuotteessa..

3. Sisältää tärkeitä aminohappoja.
       Arginiini, glysiini, proliini ja glutamiini ovat aminohappoja, joita elimistö voi valmistaa itsekin, joten niitä ei ole välttämätöntä saada ravinnosta. Elimistön kyky muodostaa näitä aminohappoja vaihtelee kuitenkin paljon, ja sairaudet tai stressi haittaavat sitä. Sen takia niitä olisikin tärkeä saada perinteisistä ruoista, kuten lihaliemestä. Näillä aminohapoilla on monia parantavia vaikutuksia, kuten immuunisysteemin parantaminen, kasvuhormonin tuottaminen, elimistön puhdistaminen myrkyistä, nivelten ja rustojen vahvistaminen ja lihasmassan säilyttäminen. Superfoodia siis!

4. Säästää proteiinin syönnissä.
      Kuten jo aikaisemmassa pointissa mainitsin, aminohapot auttavat säilyttämään lihasmassaa ja ehkäisevät sen kulumista. Samalla ne myös auttavat paremmin hyödyntämään ravinon proteiinia, joten lihaa ei tarvitse syödä niin paljon. Siinäpä onkin varsinainen urheilujuoma bodaajille!

5. Korjaa hampaasi.
      Jos kärsit iensairauksista tai reikäisistä hampaista, luuliemi on juuri sinua varten! Olen lukenut muutamaa blogia, joissa kirjoittajat ovat saaneet korjattua parantumattomissa olevia hammasvaurioita ja iensairauksia. Luuliemen sisältämä gelatiini on nannaa ikenille, ja mineraalit hoitavat hampaita. Hampaat ikään kuin mineralisoituvat uudelleen. Tätä odotan itsekin, sillä minulla on ongelmia ikenien ja hampaiden kiilteen kanssa. Tästä postausta myöhemmin! Sillä aikaa kannattaa tutkia tätä blogia:

http://www.extremehealthradio.com/how-i-remineralized-my-teeth/


Otsikkoon päästäkseni, olen monien blogikirjoittajien innoittamana mennyt tutustumaan paikalliseen kalakauppiaaseen, sekä myös lihakauppiaaseen. Tänään vierailin mukavan kalakauppiaan luona, jolta eilen ostin muikkuja ja tänään sain ilmaisen satsin kalanperkuutähteitä. Nyt on sitten kalanpäitä kiehumassa kattilassani. Ei ehkä kuulosta joka tytön lempiherkulta, mutta mitä sitä ei tekisi terveyden ja kauneuden tähden?

'Ei kiitos, olen dieetillä'

Olen päättänyt ryhtyä dieetille. Siis ihan oikealle, kunnon dieetille, joka kestää rajatun ajan ja sen jälkeen voin taas syödä mitä huvittaa. Siis ihan mitä vain? No, ainakin melkein..

On mielestäni hassua ajatella, että ryhdyn dieetille. Olen nimittäin ihannepainossani ja täydellisen tyytyväinen siihen. Ja dieettihän yleensä yhdistetään liikakilojen karistamiseen: syödään hetken aikaa rajoitetummin, vaikkapa vain kaalisoppaa, jotta laihdutaan muutama kilo tai enemmänkin, ja sitten jatketaan elämää taas tavalliseen tapaan. Tämähän ei ole toimivaa, sillä jos elämäntavat eivät muutu, paino nousee takaisin - yleensä plussakilojen kera. No mitä järkeä sitten on ruveta dieetille?

Minun tapauksessani kyse ei ole painon pudottamisesta, sillä olen täysin tyytyväinen painooni. Kyse on jostain paljon isommasta, nimittäin kokonaisvaltaisesta terveydestäni. Olen jo parin vuoden ajan hehkuttanut kaikille mahdollisille tapaamilleni ihmisille gluteenitonta elämää, kuinka se parantaa kaikki sairaudet ja iho ja hiukset hehkuvat. Olen kuitenkin saanut huomata, ettei gluteenittomuus olekaan tie taivaaseen ja tee minusta täydellisen tervettä kuin taikasauvaa heilauttamalla. Sairauksien juuret ylettyvät syvälle erilaisten muuttujien soppaan, ja siitä sopasta on miltei mahdotonta löytää ratkaisuja kaikkeen! Kyllä, oloni on parantunut huomattavasti gluteenittomalla, varsinkin kun aloin toteuttaa sitä 100% enkä enää vieraile kebappiloissa:
http://hormonihyrraa.blogspot.fi/2013/10/no-more-kebap.html.
Ihoni parani melkein kokonaan gluteenittomuuden myötä, samoin vatsavaivani ja monet muut pikkuvaivat. Kuitenkaan en koskaan ole päässyt kaikesta eroon, ja ihoni on edelleen ollut superherkkä, ja aina on löytynyt vähintään yksi finni. Lisäksi kilpirauhaseen liittyvät oireeni ovat tuntuneet vain pahenevan vuosien myötä, joten olen vihdoin valmis myöntämään, etten olekaan löytänyt kaikki-syövät-ja-AIDSin-parantavaa ratkaisua.

Mutta siihen suuntaan olen matkalla. Jokin aika sitten aloin tarkemmin tutustua jo aikaisemmin vastaan tulleeseen dieettiin: SCD eli Spesific Carbohydrate Diet. Mainitsin tästä jo viime postauksessani, mutta nyt aion tosissani ryhtyä dieetille, ilman lipsumisia! Olen nimittäin erittäin vakuuttunut siitä, että kun olen tällä dieetillä riittävän kauan, alkaa suolistoni kunto vihdoin parantua. Kuka tietää, ehkä paranen gluteenivammaisuudestanikin? En nimittäin tiedä, onko tämä vammaisuuteni keliakiaa vai gluteeniyliherkkyyttä vai läpäisevän suolen aiheuttamaa reaktiota. Sen näkee sitten aikanaan, ehkä. Mutta jos oireeni johtuvat vain suolen läpäisevyydestä, voisivat reaktioni lakata suolen parannuttua. Miten helpottavaa olisikaan se, etten joutuisi enää olemaan kauhuista sekaisin, jos joudun syömään jonkun toisen laittamaa ruokaa enkä voi luottaa, ettei siihen ole päässyt gluteenin hiukkastakaan.

SCD:tä on alun perin käytetty keliaakikkolapsille parantamaan heidät oireettomiksi. Tästä voisi kirjoittaa pitkän historian, mutta en avaa sitä sen enempää tässä. Jos sinua kiinnostaa, voit käydä googlailemassa aiheesta. Long story short, minulla on edelleen huomattavasti keliakian oireita, ja tahdon niistä eroon. Tämän ruokavalion avulla sen pitäisi onnistua. Dieetissä jätetään ruokavaliosta pois kaikki disakkaridit, laktoosi ja tärkkelys, sillä ne ovat niin hitaita elimistön sulattaa, että ne ruokkivat pahoja bakteereita ohutsuolessa. Käytännössä se tarkoittaa, etten syö maitotuotteita (paitsi itse hapatettuja ja voita), tärkkelyskasviksia (perunaa, lanttua, bataattia..), viljoja enkä palkokasveja. Kaikki muu sokeri on kiellettyä, paitsi hunaja ja kypsät hedelmät kohtuudella (1-3 hedelmää päivässä). Tarkat listat on myös löydettävissä netistä. Lisäksi syön hapatettuja kasviksia, joista saa hyviä bakteereita sekä liha/luuliemiä, jotka parantavat suolen pintaa.

Näillä mennään nyt ainakin jonkin aikaa. Päivitystä on tulossa siitä, kuinka iho ja muut oireet pärjäilevät!

Mitä löytyy lautaseltani nyt?

Ajattelinpa tehdä hieman päivitystä siitä, mitä lautaseltani tällä hetkellä löytyy. Voin nimittäin sanoa, että peli aknen kanssa alkaa olla 5:1 minun voitokseni!

Olen taas hieman muokkaillut ruokavaliotani, ja se tulee varmasti muuttumaan edelleen. Nykyään olen kiinnostunut SCD- sekä GAPS-ruokavalioista, jotka ovat lähestulkoon samanlaiset. SCD on kehitetty keliakasta tai muusta suolistosairaudesta paranemiseen, ja sillä onkin saatu tällä saralla huomattavia tuloksia aikaan. GAPS on edellisestä dieetistä vielä edelleen paranneltu versio, jonka tarkoituksena on pureutua aivoissa piileviin ongelmiin, kuten autismiin ja Aspergerin syndroomaan. Nimi tuleekin sanoista Gut And Psychology Syndrome, eli jo nimessä viitataan siihen, mikä yhteys aivojen toiminnalla on suoliston kuntoon.

Itse olen oikeastaan noukkinut parhaimmat päältä näistä ruokavalioista, enkä ole ainakaan vielä jaksanut tehdä niitä täysillä. Nämä ruokavaliothan on tarkoitettu dieeteiksi, eli niitä noudatetaan vain sen verran kuin suolen paranemiseen tarvitsee. Sen jälkeen voidaan taas syödä rajoituksetta, mutta kannattaa tietenkin pitää järki päässä. Gluteeniviljoja en itse suosittelisi kenellekään, vaikka suoli olisikin parantunut. Gluteenittomia viljoja voisi tuoda ruokavalioon oikealla tavalla valmistettuna, sekä tärkkelystä sisältäviä kasviksia, kuten perunaa ja bataattia, kohtuudella.

Täältä löydät informaatiota SCD-ruokavaliosta:
http://www.scd-fi.info/

Ja täältä GAPS-ruokavaliosta:
http://www.gapsdiet.com/


Ja vihdoin postaukseni aiheeseen, eli mitä nykyään syön?

KIELLETYT

• kaikki tärkkelystä sisältävät kasvikset (bataatti, peruna, palkokasvit)
• kaikki viljat (vehnä, ohra, kaura, ruis, riisi, maissi, kvinoa, amarantti ym.)
• kaikki sokeri, paitsi tuoreet hedelmät/marjat
• kaikki maitotuotteet, paitsi voi ja kerma (jota ei kylläkään pitäisi käyttää..)

SALLITUT

• kaikki kasvikset
• kaikki liha (prosessoimaton, mielellään luomu tai lähitilan)
• 1-2 hedelmää päivässä
• kahvi, tee
• oliiviöljy
• voi, kerma (koska sitä on pakko saada kahviin ja teehen..)

SUOSITELLUT

• hapatettu kalanmaksaöljy (Green Pasture)
• voiöljy (Green Pasture)
• liha/luuliemi
• hapatetut kasvikset, esim. hapankaali
• itse tehty jogurtti, hapatettu vähintään 24h

Viime viikon kuitenkin luistin näistä säännöistäni ja saan nyt kärsiä siitä: kasvoni ovat todella herkät ja punoittavat, pientä näppyä on ympäriinsä ja pari päivää ne olivat todella turvoksissa. Selkeä reaktio johonkin, kunpa vain tietäisin mihin. Turhauttavaa tässä on se, ettei siinä ole mitään sääntöä, kuinka kauan reaktioon kestää aikaa väärän ruoan syömisestä. Epäilen kuitenkin suklaa-juusto-herkuttelujani syylliseksi...

Huomasin viime viikolla myös erään mielenkiintoisen jutun. Kieleni päällä on jo muutaman vuoden ajan ollut valkoista peitettä. Olen pitänyt sitä ihan normaalina. Olen myös ollut huomaavinani hengitykseni haisevan. Viime viikolla tämä peite alkoi yhtäkkiä kadota ja hengityksenikin raikastua. Kasvonikin tuntuivat kapeammilta, eivät niin järkyttävän turvonneilta. Sitten tulikin tämä reaktio, ja samaan aikaan huomasin kielen peitteiden taas lisääntyvän. Sattumaa? Enpä usko. Olen nyt paljon surffaillut netissä Candida Albicansia tutkien, ja melkein päätynyt siihen, että se on yksi ongelmista, jotka vaivaavat minua. Aion nyt seurata kielen tilannetta ja sitä, miten se korreloituu muihin oireisiin. Candidasta laitan postausta myöhemmin, se on nimittäin mielenkiintoinen aihe!

Eli tilanne on nyt tämä. Viime viikolla iho näytti todella hyvältä. Kiitin siitä kanalientä, jota olen kohta juonut kaksi viikkoa. Tuudittauduin kuitenkin taas siihen, että nyt menee hyvin, joten sorruin mässäilemään 60% suklaata ja juustoa. Paljon. Lisäksi vielä suolapähkinöitä, jotka sisältävät auringonkukkaöljyä - NOU NOU. Ja nyt maksan siitä. Katsotaan, mikä tilanne on ensi viikolla. Nyt olen onnistunut pitäytymään erossa sokerista (paitsi kaksi hedelmää päivässä), tärkkelyksestä ja käyttänyt kermaa ja voita jonkun verran. Ehkä se ensi viikolla maksaa itsensä takaisin?

Olen kuitenkin todella tyytyväinen siihen, mitä olen jo saavuttanut. Puoli vuotta sitten minulla oli vielä isoja, punoittavia alueita syvien finnien koristamana. Nykyään sitä ei enää ole! Ainoa merkki aknesta on pienet näpyt (joita on kyllä paljon) ja arvet. Nyt sitten vain niiden kimppuun. Mutta täytyy myös osata olla kiitollinen edistymisestä ja siitä, mitä itsellä on! Sen kun aina muistaisi, olisi elämä hieman mukavampaa.

Uusi hoitokeino: paasto

Yleltä tuli vähän aikaa sitten dokumentti, jossa kerrottiin uudestaan löydetystä hoitokeinosta, paastosta. Keinohan ei oikeasti ole mikään uusi keksintö, vaan on ollut käytössä esimerkiksi monissa uskonnoissa tuhansien vuosien ajan. Mutta nyt paasto on saanut uutta mielenkiintoa tieteellisiltä tutkijoilta ja monet terveyttä etsivät ihmiset ovat alkaneet kokeilla sitä. Onko siitä sitten mitään hyötyä?

Hengelliseltä kannalta paastoa on käytetty Jumalan lähestymiseen ja Hänen tahtonsa etsimiseen tai katumiseen. (Olen kristitty, joten käsittelen asiaa nyt kristinuskon kannalta). Raamatussa on monia viisaita asioita, eikä Jumala ole antanut sinne sääntöjä sattumalta. Luojanamme Hän on tiennyt, kuinka kehomme toimii ja mitä se tarvitsee. Niinpä paastoaminen on meille hyväksi, niin hengellisesti kuin fyysisestikin. Sillä vaikka paastolla tavoitellaan hengellisiä asioita, ei fyysisiä hyötyjä voi estää.

Mitä sitten ovat nämä fyysiset hyödyt? Paaston sanotaan puhdistavan kehoa, antavan ruoansulatusjärjestelmälle levähdystauko ja käynnistävän elimistön omat korjaavat prosessit, kun voimavarat eivät mene ruoan sulattamiseen.

Katsomani dokumentin mukaan tämän tapahtumakulun huomasi neuvostoliittolainen lääkäri Yuri Nikolayev, joka toimi mielenterveyspotilaiden parissa. Erään skitsofreniasta kärsivän potilaan alettua syömälakkoon Nikolayev ei pakottanutkaan miestä syömään vaan antoi hänen olla omissa oloissaan. En muista enää tarkkaa aikaa, mutta se oli 30 päivän luokkaa mitä tämä mies oli syömättä. Mitä sitten tapahtui? Mies nousi ylös, hörppäsi appelsiinimehua pöydällä olleesta kupista ja alkoi elää. Siis todella elää. Siitä hänen elämänsä alkoi: hän tervehtyi skitsofreniasta, pääsi normaalielämään ja perusti perheen. Tämän tapahtuman myötä Nikolayev alkoi tutkia paastoa ja hoitaa mielenterveyspotilaita paastolla. Hän raportoi jopa 70% paastolla hoidetuista potilaista pystyneen aloittamaan normaalin elämän. Ja nämä olivat sellaisia potilaita, joihin eivät muut hoidot tai terapiat olleet tehonneet.

Nikolayevin tutkimukset ja toiminta tapahtui 1900-luvun puolella. Miltäs tänä päivänä näyttää? Tutkiessani netistä löydän yllättävän paljon paastokeskuksia ympäri Eurooppaa sekä USA:sta. Tieto on siis levinnyt laajalle ja paaston terveydellisiä vaikutuksia on mahdotonta kieltää. Moni on alkanut paastota myös itsekseen kotona, joko pidempiä jaksoja tai yhtenä tai kahtena päivänä viikossa ym. Erilaisia variaatioita on aika paljon, ja jos asia enemmän kiinnostaa, kannattaa googlailla.

Paastoa käytetään monenlaisiin vaivoihin: mielenterveydelliset ongelmat, masennus, ahdistus, ylipaino, suolisto-ongelmat, ruoka-allergiat, vatsavaivat, iho-ongelmat, väsymys, aivosumu, syöpä, Alzheimer, sydänvaivat, influenssa, virtsatieongelmat, reuma, Candida, parasiitit ja lista jatkuu ja jatkuu vain. Paastolla on siis todella monipuolisia vaikutuksia eikä sitä vielä tiedetäkään, mitä kaikkea elimistössä tapahtuu paaston aikana. Kuitenkin tiedetään, että kun ruoansulatusjärjestelmä lakkaa viemästä elimistöltä energiaa, se voi alkaa korjata itseään ja käyttää voimavaroja toksiinien poistoon, parasiitteja vastaan taistelemiseen, tulehduksen aiheuttajien poistamiseen ja muuhun korjaavaan toimintaan. Elimistöllä on itseään korjaavia ominaisuuksia, kun sille annetaan siihen tilaisuus. Paaston aikana kannattaa myös muutenkin rauhoittua ja rentoutua, nukkua hyvin ja juoda riittävästi. Näin luodaan elimistölle parhaat mahdolliset olosuhteet parantumiselle ja melkoisia ihmeitäkin voi tapahtua.

Siitä, miten paasto kannattaa toteuttaa on monta eriävää mielipidettä. Toisten mielestä vesipaasto on ainoa oikea tapa, toiset suosivat mehu- tai hedelmäpaastoa. Jonkun mielestä paaston pitää kestää vähintään kaksi viikkoa, jotta sillä olisi oikeasti vaikutusta ja toiset paastoavat kahtena päivänä viikossa syöden muuten normaalisti (kuten 5:2-dieetissä). Ehkä tässä, niin kuin niin monessa muussakin asiassa, on paras kuunnella omaa kehoaan ja tehdä sen mukaan. Itse en kuitenkaan lähtisi pitkää paastoa tekemään itsekseni, enkä sitä kenellekään suosittele. Siihen tarvitaan joku valvomaan, sillä koskaan ei kuitenkaan voi tietää, miten elimistö reagoi. Parasta olisi tehdä pitkä paasto jossain paastokeskuksessa, jossa on asiantuntevat lääkärit sekä vertaistukea. Toivon, että itselläni olisi joskus siihen mahdollisuus. Siihen asti aion tehdä lyhyempiä paastoja itsekseni, niin hengelliseltä, henkiseltä kuin fyysiseltäkin kannalta katsottuna.

Lopuksi voisin sanoa, että ainakaan ruoan määrän vähentäminen ei varmasti haittaisi ketään (paitsi syömishäiriöisiä, mikä on asia erikseen) tässä ruoalla mässäilevässä, ylensyövässä ja ruokakeskeisessä yhteiskunnassamme!