torstai 20. helmikuuta 2014

Uusi hoitokeino: paasto




Yleltä tuli vähän aikaa sitten dokumentti, jossa kerrottiin uudestaan löydetystä hoitokeinosta, paastosta. Keinohan ei oikeasti ole mikään uusi keksintö, vaan on ollut käytössä esimerkiksi monissa uskonnoissa tuhansien vuosien ajan. Mutta nyt paasto on saanut uutta mielenkiintoa tieteellisiltä tutkijoilta ja monet terveyttä etsivät ihmiset ovat alkaneet kokeilla sitä. Onko siitä sitten mitään hyötyä?

Hengelliseltä kannalta paastoa on käytetty Jumalan lähestymiseen ja Hänen tahtonsa etsimiseen tai katumiseen. (Olen kristitty, joten käsittelen asiaa nyt kristinuskon kannalta). Raamatussa on monia viisaita asioita, eikä Jumala ole antanut sinne sääntöjä sattumalta. Luojanamme Hän on tiennyt, kuinka kehomme toimii ja mitä se tarvitsee. Niinpä paastoaminen on meille hyväksi, niin hengellisesti kuin fyysisestikin. Sillä vaikka paastolla tavoitellaan hengellisiä asioita, ei fyysisiä hyötyjä voi estää.

Mitä sitten ovat nämä fyysiset hyödyt? Paaston sanotaan puhdistavan kehoa, antavan ruoansulatusjärjestelmälle levähdystauko ja käynnistävän elimistön omat korjaavat prosessit, kun voimavarat eivät mene ruoan sulattamiseen.

Katsomani dokumentin mukaan tämän tapahtumakulun huomasi neuvostoliittolainen lääkäri Yuri Nikolayev, joka toimi mielenterveyspotilaiden parissa. Erään skitsofreniasta kärsivän potilaan alettua syömälakkoon Nikolayev ei pakottanutkaan miestä syömään vaan antoi hänen olla omissa oloissaan. En muista enää tarkkaa aikaa, mutta se oli 30 päivän luokkaa mitä tämä mies oli syömättä. Mitä sitten tapahtui? Mies nousi ylös, hörppäsi appelsiinimehua pöydällä olleesta kupista ja alkoi elää. Siis todella elää. Siitä hänen elämänsä alkoi: hän tervehtyi skitsofreniasta, pääsi normaalielämään ja perusti perheen. Tämän tapahtuman myötä Nikolayev alkoi tutkia paastoa ja hoitaa mielenterveyspotilaita paastolla. Hän raportoi jopa 70% paastolla hoidetuista potilaista pystyneen aloittamaan normaalin elämän. Ja nämä olivat sellaisia potilaita, joihin eivät muut hoidot tai terapiat olleet tehonneet.

Nikolayevin tutkimukset ja toiminta tapahtui 1900-luvun puolella. Miltäs tänä päivänä näyttää? Tutkiessani netistä löydän yllättävän paljon paastokeskuksia ympäri Eurooppaa sekä USA:sta. Tieto on siis levinnyt laajalle ja paaston terveydellisiä vaikutuksia on mahdotonta kieltää. Moni on alkanut paastota myös itsekseen kotona, joko pidempiä jaksoja tai yhtenä tai kahtena päivänä viikossa ym. Erilaisia variaatioita on aika paljon, ja jos asia enemmän kiinnostaa, kannattaa googlailla.

Paastoa käytetään monenlaisiin vaivoihin: mielenterveydelliset ongelmat, masennus, ahdistus, ylipaino, suolisto-ongelmat, ruoka-allergiat, vatsavaivat, iho-ongelmat, väsymys, aivosumu, syöpä, Alzheimer, sydänvaivat, influenssa, virtsatieongelmat, reuma, Candida, parasiitit ja lista jatkuu ja jatkuu vain. Paastolla on siis todella monipuolisia vaikutuksia eikä sitä vielä tiedetäkään, mitä kaikkea elimistössä tapahtuu paaston aikana. Kuitenkin tiedetään, että kun ruoansulatusjärjestelmä lakkaa viemästä elimistöltä energiaa, se voi alkaa korjata itseään ja käyttää voimavaroja toksiinien poistoon, parasiitteja vastaan taistelemiseen, tulehduksen aiheuttajien poistamiseen ja muuhun korjaavaan toimintaan. Elimistöllä on itseään korjaavia ominaisuuksia, kun sille annetaan siihen tilaisuus. Paaston aikana kannattaa myös muutenkin rauhoittua ja rentoutua, nukkua hyvin ja juoda riittävästi. Näin luodaan elimistölle parhaat mahdolliset olosuhteet parantumiselle ja melkoisia ihmeitäkin voi tapahtua.

Siitä, miten paasto kannattaa toteuttaa on monta eriävää mielipidettä. Toisten mielestä vesipaasto on ainoa oikea tapa, toiset suosivat mehu- tai hedelmäpaastoa. Jonkun mielestä paaston pitää kestää vähintään kaksi viikkoa, jotta sillä olisi oikeasti vaikutusta ja toiset paastoavat kahtena päivänä viikossa syöden muuten normaalisti (kuten 5:2-dieetissä). Ehkä tässä, niin kuin niin monessa muussakin asiassa, on paras kuunnella omaa kehoaan ja tehdä sen mukaan. Itse en kuitenkaan lähtisi pitkää paastoa tekemään itsekseni, enkä sitä kenellekään suosittele. Siihen tarvitaan joku valvomaan, sillä koskaan ei kuitenkaan voi tietää, miten elimistö reagoi. Parasta olisi tehdä pitkä paasto jossain paastokeskuksessa, jossa on asiantuntevat lääkärit sekä vertaistukea. Toivon, että itselläni olisi joskus siihen mahdollisuus. Siihen asti aion tehdä lyhyempiä paastoja itsekseni, niin hengelliseltä, henkiseltä kuin fyysiseltäkin kannalta katsottuna.

Lopuksi voisin sanoa, että ainakaan ruoan määrän vähentäminen ei varmasti haittaisi ketään (paitsi syömishäiriöisiä, mikä on asia erikseen) tässä ruoalla mässäilevässä, ylensyövässä ja ruokakeskeisessä yhteiskunnassamme!